Siikakosken historiaa
Lohenpyyntiä on Siikakoskella ja Kymijoella harjoitettu kauan, luultavasti niin kauan kuin itse joki on ollut olemassa.1380 Ruotsin mahtimies drotsi Bo Joninpoika Grip lahjoitti Kymi-nimisen tilan Pyhtään pitäjässä Vadstenan luostarille. Näin luostari sai eteläisen Suomen suurimman lohijoen hallintaansa. Täältä lähetettiin säännöllisesti lohi- ja siikalähetyksiä Viipuriin ja vähitellen kalastusoikeudet siirtyivät Viipurin linnan päällikölle.
Kustaa Vaasa korotti 1500-luvun puolivälissä Kymenkartanon kuninkaankartanon asemaan. 1797 Venäjän keisari Paavali 1. lahjoitti kruunajaisten yhteydessä ukaasillaan yksinoikeuden lohenkalastukseen Kymenkartanon lohivesillä. Kohta tämän jälkeen Valamon luostari lähetti kolmisenkymmentä munkkia ottamaan apajia haltuunsa.
1700-luvun lopulla Siikakoskelle rakennettiin kaksikerroksinen luostarirakennus. Munkholman saareen nousi kappeli, pyhitetty Neitsyt Marian muistolle. Valamon sivuluostari sijaitsi Munkkisaaren majan paikalla vuosina 1799-1901. Munkit myivät kalasaalistaan linnoituskaupungin varuskunnille. Kalastus johti paikallisten talonpoikien sekä Kymenkartanon omistajien kesken lukuisiin oikeudenkäynteihin. Riidat vietiin keisarille saakka. 1809 Ruotsinsalmen varuskunnat kuihtuivat rajan siirryttyä Kymijoesta Pohjanlahteen ja kalan menekki väheni. 1847 kalastusoikeudet myytiin Suomen valtiolle.
Munkholman luostari purettiin 1901 ja nykyinen rakennus rakennettiin huvilaksi 1903. Nykyisessä ravintola- ja kahvilakäytössä rakennus on toiminut vuodeasta 1990.